”Mennään metsään joogaamaan” – mikä ihmeen metsäjooga?

Viime keväänä ihastuin ideaan joogata ulkona, etenkin metsässä. Mielessäni oli pyörinyt jo pitkään halu päästä joogaamaan kotiseinien ulkopuolelle. Lähimmälle joogasalille oli pitkä matka ja ulos oli aina hinku. Ratkaisu oli metsäjooga.

Lähimetsässä löytyi joogasali, jossa rauhoittuminen olikin helpompaa kuin muualla. Musiikki tuli kaupan päälle, sillä luonnonääniä kuunnellessa toden totta rauhoittui. Sammalmätäs joogamattona tuntui pehmeältä. Eikä tälle joogasalille maksanut sisäänpääsy mitään.

Metsäjoogassa ehkä itselleni parasta on se, ettei se ole suoritus.

Sitä voin tehdä silloin kun huvittaa, silloin kun tuntuu siltä, silloin kun on sellainen olo. Ja mitä parasta, raikkaassa ulkoilmassa.

(c) Vilma Issakainen

Villa Mandalan upea Mia Jokiniva on kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltä Metsäjooga. Mian kirjassa lähdetään joogaamaan puiden runkoja, kiviä ja kantoja hyödyntäen ja kunnioittaen Kalevalaa sekä suomalaista mytologiaa. Metsäjooga-kirja neuvoo tuttuja joogaliikkeitä uusin ihanin nimin. Saa joogata kuin metsänkuningas Tapio, Vellamon tytär ja Mielikki-metsänneito. Saa kokeilla millainen jooga-asento olisikaan kääpä tai sisilisko.

Ohjatusti metsäjoogaa pääsee kokeilemaan monessa paikassa. Porvoon alueella Ikimetsän jooga ohjaa hatha-joogaa ja metsää yhdisteleviä joogatunteja luonnossa. Villa Mandalassa järjestetään metsäjoogaa, Mia Jokinivan opein. Helsingissä metsäjoogaa on ohjannut ainakin Lotta Leiwo. Metsäjoogaa alkaa myös löytyä myös ulkoilukeskusten ohjelmistosta, Eerikkilä, Vierumäki ja Kiilopää ovat ainakin pitäneet jo muutamia metsäjoogatunteja.

Lapset ja metsäjooga

Metsäeskarien kanssa joogaamme lähes viikottain. Metsäjooga ei ole meille varhaiskasvatuksessa katsomuskasvatusta vaan tapa harjoitella rauhoittumistaitoja, liikkua ja leikkiä ryhmässä. Se on tapa oppia motoriikkaa ja mallintaa opittua. Se on ennen kaikkea hauskaa.

Meillä on ollut mukana Meri Mortin tekemät Eläinjooga-kortit, joiden eläimet lapset jo tuntevat. Kun he näkevät kirahvikortin, he tietävät jo, että tässä kortissa saa maistella äänteitä suussa. Nyt viime viikot olemme ottaneet mukaan Pomenian satujoogakortit. Ne ovat saaneet lapsilta hyvän vastaanoton.

”Kato mä oon sammakko!”

Joskus leikimme puujoogaa, valitsemme luonnosta puut ja liikumme kuin ne. Lasten suosikkipuu on tällä hetkellä mänty, joka pysyy paikoillaan ja huojuu vain hiljaa tuulessa.

Metsäjoogassa lapsiryhmän kanssa parasta on se, kun lapset keksivät aivan omia liikkeitään. On metsäapinaliikkeitä ja kiviröykkiöliikkeitä. On paljon naurua ja liikkumisen iloa.

Mutta miksi metsään?

Metsäjoogasalille on monta tietä.

Metsä on joogasalina rentouttava ja rauhoittava.
Voit tehdä liikkeet aivan rauhassa ja ajan kanssa
Kukaan ei arvostele teetkö liikkeesi oikein vai väärin.
Metsässä eivät tuoksu suitsukkeet, vaan luonto.
Et tarvitse joogavaatteita, riität juuri sellaisena kuin olet.
Joogatessa ulkona saa hyvän annoksen raikasta ulkoilmaa.
Kokeile metsäjoogaa. Saatat löytää siitä juuri oman lajisi.

Aina on aikaa satumaailmalle – testissä satuseikkailukortit ja satujoogakortit

Onko lapsi joskus liian vanha satumaailmalle? Ei ole, jos minulta kysytään.

Kuuluuko satumaailma vaan iltasatuhetkiin? Ei, jos minulta kysytään.

Arjesta voi saada taianomaista, kun siihen lisää vähän satua.

Jos tiskaaminen on kotityö, joka ei miellytä, voi tehdä kuten lapseni ja tehdä tiskialtaasta hattarabaarin tai keijujen porealtaan.

Kun aamulla kiukuttaa sitoa kengännauhoja, voi leikkiä, että kengännauhat ovatkin matoja, jotka tanssivat tangoa.

Satumaailma ei ole vain Frozen-Elsaa ja Disney-versioita Grimmin saduista. Se on paljon muutakin.  Se on kansanperinnettä, historiaa ja nykyaikaa – ja pilkahduksia tulevastakin. Satumaailma kulkee isovanhemmalta lapsenlapselle, se mahtuu kirjankansiin ja äänikirjoihin ja mielikuvitukseen. Siihen kuuluu opetuksia, tunteita, elämäntaitoja – ja onneksi myös paljon taikuutta.

Satumaailma saa tajuamaan usein, ettei kaiken tarvitse olla niin vakavaa, stressaavaa ja aina samanlaista.

Tämä kortti ratkaisi yhden ja toisenkin riitatilanteen.

Päiväkodissa on riitatilanne päällä. Kaveri on haukkunut toista toheloksi ja se toinen lyönyt toista lapiolla päällä. Voin toki moittia, torua ja uhkailla, voin muistuttaa säännöistä – mutta paremmin kuin loputtomat sääntölistat, toimii tarina. Sattumalta mukana on uusi Pomenian korttipakka – satuseikkailukortit. Korteista löytyy Lila Lempeä-kortti, joka sopii täydellisesti tämän tilanteen selvittämiseen. Kortissa vinkataan pieni sadunpätkä, aiheita jutteluun ja hauska tehtävä, jolla asia muistuu mieleen vielä seuraavanakin päivänä.

Me rakastamme seikkailuja. Etenkin satuseikkailuja. Kortteja on satuseikkailupakassa monta, 50 erilaista, ja niistä kaikkia emme vielä pitkään aikaan ole kokeilemassa. Me valitsemme lasten kanssa niistä sopivat ja maistelemme ja testailemme niitä. Lapset rakastavat niiden rikkaita kuvituksia, joista jokainen löytää jotain erilaista. Teemme tehtäviä omalla tavallamme ja sovitamme niiden satumaailmaa omaamme.

Metsä ja satumaailma yhteen soppii

Satujoogakortit lähtivät metsään.

Pomenian Satujoogakortit lähtivät mukanamme metsään. Retkirepussa on niille juuri sopiva paikka.

Metsään saapuessamme kortitkin löytyivät ja niitä tutkittiin innolla. Kokeiltiin liikettä, kokeiltiin toista. Siinä samalla opittiin lentämään ja venyttelemään. Kuunneltiin millaisia asioita satujoogakorttien hahmot meille opettivat.

Metsässä satumaailma herää eloon kuin vahingossa. Kun satujoogakortissa tavattiin Rouva Pöllö, etsittiin sitä pian puustakin. Lohikäärmeet asuvat luolissa, mutta lapset ovat varmoja, että niillä on aina päiväuniaika, kun olemme metsässä. Peikotkin asuvat metsässä, sitä muistelee pieninkin.

Sammakko vai peikkokyykky?

Satujoogakorttien liikkeitä voi tehdä haalari päälläkin ja kurahousut jalassa. Jumppasaliinkin niistä saisi hauskoja juttuja – joogasalista puhumattakaan. Niitä voi myös hyvin soveltaa sopiviksi.

Kortteihin ei tarvitse ohjekirjaa. Kaikkea emme tarvitse valmiiksi pureskeltuna. Ne ovat hyvä lisä arkeemme ja annan yleensä lasten päättää, kuinka niitä käytämme. Siirtymätilanteissa he vetävät korttipakasta mieluisen ja opettavat liikkeen ystävilleen. Leikkiinkin kortit ovat päässeet mukaan rikastuttamaan leikin ideoita.

Minijoogi kokeilee satujoogakortteja.

Pomenian satukorttipakoilla on yksi selkeä suuri vaikutus. Niin kotona kuin päiväkodissakin peikot ovat alkaneet kiinnostaa kovasti. Niinpä me olemme laulaneet peikkolauluja, etsineet peikkoja luonnosta ja leikkineet peikkoja. Aamujumpassammekin jumppaavat peikot.

Lapsista loistavaa korteissa on se satumaailma. Jokaiselle liikkeelle löytyy oma pieni tarinansa, joka vie syvemmälle ja syvemmälle satumaailmaan.

Satumaailma kuuluu kaikille. Satukirjat, suullisesti kerrotut sadut, nämä satujoogakortit ja satuseikkailukortit ovat tapoja löytää satumaailmaa läheltä ja kaukaa – arjesta ja juhlasta.

Kukapa ei haluaisi osaksi satumaailmaa?