OPETTAJA JA TALVIPUKEUTUMINEN: Kuinka pukeutua talvella?

Ope hei, onko sulla tarpeeksi päällä?”, kysyy eskarilainen, kun olemme pukemassa ulkovaatteita päälle. On ensimmäisten pakkaspäivien aika ja olen unohtanut jotain hyvin tärkeää. Rukkaset.  Opettajan on aika opetella talvipukeutuminen.

Ei ole olemassa huonoa säätä,  on vain erilaisia tapoja suhtautua säähän ja vääriä tapoja pukeutua säähän. Onneksi niitä tapoja voi muuttaa – ja pukeutumista oppia.

Me toimimme lasten kanssa säällä kuin säällä ulkona. Niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin lapset ulkoilevat ympäri vuoden. Lasten kanssa ulkoilevat tietenkin aikuiset.

Lapsille ohjeistamme tarkasti, mitä pukea päälle ja etenkin mitä he ovat unohtaneet pukea päälleen, mutta kuka ohjeistaisi aikuisia?

Lapsille teimme kuvitetut ohjeet tyttäreni kanssa viime vuonna. Niitä ohjeita noudatamme tänäkin talvella. Aluskerrasto – välikerrasto – ulkokerrasto. Sen lapsikin jo muistaa.

Useasti lapsilla on tarpeeksi päällä ulkona, mutta aikuisia viluttaa. Jos lapsilla on lämpöhaalari ja lämpimästi päällä, miten aikuinen muka pärjää pelkissä farkuissa pakkasella? Ei mitenkään.

Jotta ulkoilu olisi mukava ja mieluisa kokemus niin aikuiselle kuin lapsellekin, tarvitaan oikeanlaisia varusteita.

Kysyin pukeutumisvinkkejä kollegoiltani – ulkona ja metsässä toimivilta kasvattajilta – siis ulkopukeutumisen ammattilaisilta. He, jos jotkut tietävät, että talvellakin voi ulkoilla lasten kanssa ja tärkeää on, ettei tule kylmä.

”Ope, paleleeko sua koskaan?”

TALVIPUKEUTUMINEN OSA 1: KERROSPUKEUTUMINEN

Talvipukeutumisen ensimmäinen ja tärkein taikasana on kerrospukeutuminen. Sen nimeen vannoo moni ulko-opettaja ja metsäperhepäivähoitaja, moni vanhempikin sen jo tietää.

Kerrospukeutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puetaan monta kerrosta päällekkäin. Merinovillaa tai teknistä kerrastoa alle, sen päälle toinen vaatekerrasto ja sään mukaan vielä yksi kerrasto lisää. Tärkeää on, että kerrokset hengittävät, jotta ei aikuinenkaan hikoile itseään kylmäksi.

On parempi, että on liikaa päällä kuin liian vähän. Kerroksia saa aina riisuttua pois ja lisättyä päälle.

Kerroksia kerroksia päälle siis!
Keinokuitua tai merinovillaaa alle, fleeceä tai villaa päälle!

Kannattaa silti muistaa, että mielellään EI puuvillaa ihoa vasten, sillä se ei pidä ihoa kuivana, jos hikoilee.

TALVIPUKEUTUMINEN OSA 2: KENGÄT

Kun ulkoillaan talvella, jaloilla pitää olla lämmin.

Vaikka muuten olisi lämpimästi päällä, kylmyys voi puraista silti. Vaikkapa varpaasta. Monen murhe ulkoilussa onkin, kun varpaita palelee.

Kasvattajien loistava vinkki on hankkia pari kokoa isommat kengät, jonne mahtuu sisälle villapohjalliset ja villasukat (tai kahdetkin).

Vaikka talvikengät näyttävät kömpelöiltä, niistä on hurjasti hyötyä.

Talveen kuuluu niin paukkupakkasia, loskakelejä ja välillä vesilätäkköjäkin. Kenkien on kestettävä menossa mukana.

TALVIPUKEUTUMINEN OSA 3 – ULKOVAATTEET

Ulkokerros eli ulkovaatteet tuottavat aikuisille usein murhetta. Millaiset ovat hyvät ulkohousut? Mikä takki on liikaa tai liian vähän päällä?

Suomen talvi on hyvin ailahteleva. Talvipukeutuminen on hankalaa, kun vaatteiden pitää kestää vettä, pitää lämpöä, mutta myös hengittää.

Haaveilin monta vuotta, että minullakin olisi lämpöhaalari, kuten lapsillakin ulkona. Toteutin pari vuotta sitten haaveena ja hankin ihanan lämpöhaalarin. Sen jälkeen minua ei ole palellut ulkona.

Haalarissa on toki se huono puoli, että pyllymäen laskemista ei oma haalarini kestänyt ja se pääsikin jo korjattavaksi. Tänä talvena haalari on taas aktiivisessa käytössä.

Kaikille haalari ei sovi vaihtoehtona. Onneksi on hyviä pitkiä talvitakkeja, jotka eivät päästä kylmää läpi. Untuvatakit ja parkatakit ovat hyvin suosittuja ulko-opettajien keskuudessa.

Viime talvena moni kasvattaja hurahti untuvahousuihin. Ne ovat kuin untuvatakki jaloille. Kylmän sään pelastus, joiden alle villahousujakaan ei tarvitse kuin ehkä yhdet.

Paljon ulkoilevien vinkkinä on myös pakata mukaan retkireppuun taukotakki, jonka voi vaihtaa päälle hetkellisesti – etenkin jos tietää seisovansa paljon paikoillaan.

TALVIPUKEUTUMINEN OSA 4 – ASUSTEET

Sormia palelee helposti kylmällä säällä. Ulkona toimivat opettajat vinkkaavat varautumaan aina tuplalapasilla. Hyvänä neuvona on myös pitkävartiset kintaat, jotta ranteetkaan eivät jäädy.

Lämpö karkaa päästä. Lapsia muistutetaan pipoista – tärkeää on, että myös aikuinen pitää päänsä lämpimänä ulkona. Pipoissa ja hatuissa on tärkeää se, että se peittää myös korvat.

Villasukat eivät ole koskaan liiallinen asuste. Varpaat lämpimiksi.

Kaulaan kaulaliiha tai villainen tuubihuivi, että kaula ja niskakin saavat olla lämpiminä.

Muistisääntönä suosittelen pukemaan mieluummin liikaa kuin liian vähän päälle. Vaatteista voi aina kuoriutua pois, jos lämmin sää yllättää.

Säällä kuin säällä, ulkovaatteet päällä.

Ulkoilmajoulukalenteri

Ulkoilmajoulukalenteri alkakoon!
Joka päivä luvassa jotain pientä, helppoa ulkona tehtävää, koettavaa tai nautittavaa.
Iloista joulukuuta ulkona!

Luukku 1

Jokainen puu on halauksen arvoinen, eikö olekin?

Luukku 2

Ulkona kaikki hyvin.
Jos ei pysty tekemään lumienkeliä, miten olisi hiekkaenkeli tai kuraenkeli?

Ulkoilmajoulukalenteri jatkukoon!

Luukku 3

Ulkona eväiden syömisessä on taikaa.
Pieni pala näkkileipääkin maistuu kuin herkullisin sämpylä.

Luukku 4

Mitä antaa luonnolle joululahjaksi, miettivät lapset.
”Kerätään roskat pois, niin luonto on iloinen!”, innostui yksi heistä.
Näinpä siis tehdään tänään!

Luukku 5

Kun metsässä avaa silmänsä, voi nähdä vaikka mitä.
Joskus löytyy koirankakan näköinen sieni, joskus peikonpesä.
Monta tapaa nähdä sama asia.

Luukku 6

Hyvää syntymäpäivää, Suomi.
Olet kovin rakas ja parhaisiin piirteisiisi kuuluu etenkin kaunis, monipuolinen luontosi.

Luukku 7

Pienikin on kaunista.
Etenkin talvella.

Luukku 8

Miltä kuulostaa joululaulu metsässä?
Kuulevatko koivut? Entäs männyt?

Luukku 9

Miltä talvi tuoksuu?
Sulje silmäsi ja haistele luontoa.
Mitä tuoksuja löydät?

Luukku 10

tulossa

Luukku 11

tulossa

Luukku 12

tulossa

….