Me otamme metsään tunteet mukaan, ihan jokaisen tunteen. Mutta saako niitä ottaa mukaan metsään? Voiko metsässä oppia tunteita?
Kategoria: Tunteet
KUN EKSTROVERTTI KASVATTAA INTROVERTTIÄ – vai kumpi kasvattaakaan kumpaa?
On tavallinen viikonloppuaamu ja pohdimme, mitä voisimme tehdä. Ehdotan heti metsäretkeä, elokuvapäivää, taidenäyttelyä tai sitä, että annamme päivän ja fiiliksen viedä. Tyttäreni katsoo minua vakavana. Tiedänhän minä, että hän tahtoo tarkan, selkeän suunnitelman – ja heti. Meillä on hyvin erilaiset luonteet – toinen meistä on introvertti ja toinen ekstrovertti – mutta me elämme yhdessä ja…
KOLIBRIVANHEMMUUS – mitä ihmettä se on?
Me muutimme uuteen ihmeelliseen kotiimme muutama kuukausi sitten. Me muutimme maalle. Nyt meillä on punainen tupa ja navetta, kasvimaa ja tilaa trampoliinille. Lapsilla ja koiralla tilaa juosta, seikkailla ja tutkia. Elämässä on ollut paljon uuteen totuttelua, meille jokaiselle. Jos kukaan ei kerää tyrnipensaista tyrnejä, ne ovat luonnon omia – ja naakat nauttivat. Kun katulamput sammuvat…
Lahjaksi myönteisiä keinoja kasvatukseen
Viime syksynä me perheemme aikuiset annoimme toisillemme lahjaksi yhteistä aikaa. Yleensä se aika käytetään meillä kotitöihin ja arjen logistiikkaan, harrastuksiin ja sosiaaliseen mediaan. Nyt päätimme toisin. Käytimme sen ajan yhteiseen Kasvun Taian ”Myönteisiä keinoja kasvatukseen”-verkkovalmennukseen. Kurssi kiinnosti meitä, koska halusimme oppia uusia keinoja selvitä arjen pulmatilanteista, pohtia kasvatustyylejämme ja löytää jotain uutta. Kurssi kesti kokonaisuudessaan neljä…
OPETA TUNTEITA LAPSELLESI LUKEMALLA: Lari Lihapulla
Yhtenä iltana, iltasatuaikaan, eskarilaiseni toi minulle kirjahyllystä Lari Lihapulla-kirjat. Niitä on kaksi. Toinen kertoo virheistä oppimisesta ja toinen kiukuttelusta. Eskarilainen oli ihastellut kirjoja kirjahyllyssä jo monta kertaa, mutta niiden lukemiseen tarvittiin kuulemma oikea olotila. Tuona iltana se olotila oli oikea. Aamulla oli kiukuttanut kaikki, etenkin isosisko ja vääränlaiset kengät ja liian iso pipo ja liian pieni…
VÄRITYSKUVIEN PEDAGOGIIKKA: miksi värityskuvat ovat hyväksi lapselle?
”Saanko mä värittää yhden ponikuvan?”, kysyy hento ääni aamulla tullessaan päiväkotiin. Ponikuvaa minulla ei juuri nyt ole, joten piirrän hänelle sellaisen. Kun hän saa kuvan eteensä, hänen silmänsä alkavat loistaa. Hän ottaa kaksi kynää käteensä ja alkaa värittää. Hetken päästä hän huudahtaa: ”Valmis!” ja pyytää seuraavaa. Aamumme yhdessä on alkanut. Värityskuvat ovat monelle tuttu ajanviete. Lähes jokaisella on…