Viime syksynä me perheemme aikuiset annoimme toisillemme lahjaksi yhteistä aikaa. Yleensä se aika käytetään meillä kotitöihin ja arjen logistiikkaan, harrastuksiin ja sosiaaliseen mediaan. Nyt päätimme toisin. Käytimme sen ajan yhteiseen Kasvun Taian ”Myönteisiä keinoja kasvatukseen”-verkkovalmennukseen.
Kurssi kiinnosti meitä, koska halusimme oppia uusia keinoja selvitä arjen pulmatilanteista, pohtia kasvatustyylejämme ja löytää jotain uutta. Kurssi kesti kokonaisuudessaan neljä viikkoa, eli se oli meille myös sopivan mittainen eikä vienyt aikaa lasten kanssa vietetystä ajasta.
Joka viikko me löysimme arjestamme aikaa toisillemme, aikaa keskustelulle ja aikaa myös miettiä omia elettyjä elämiämme. Yllättävän pitkälle lapsuuteen lähdimme molemmat ja tähän päivään palasimme paljon viisaampina ja tietoisempina omista vahvuuksistamme ja heikkouksistamme kasvattajina, kasvajina ja elämänkumppaneina.
Ensimmäisellä viikolla keskityimme vahvuuksiin. Etsimme hyvää lapsistamme, toisistamme ja itsestämme. Mietimme keinoja, jolla pitää perhe-elämästämme hyvää huolta. Muistimme molemmat, kuinka muutama vuosi sitten meillä oli tapana tuijottaa toisiamme neljä minuuttia silmiin ja seurata reaktioitamme. Itse harjoittelin kotona ja päiväkodissa tapoja kiertää ÄLÄ-sana. Onnistuin yllättävän hyvin.
Toisella viikolla harjoittelimme kommunikoimaan rakentavasti. Kiireessä kommunikaatiotapamme ovat hyvin erilaiset ja ymmärrämme toisiamme helposti väärin. Muistelimme minä-viestien tärkeyttä ja kuinka voimme välttää huutamista, jankkaamista ja käskyttämistä. Harjoittelin kotona käyttämään minä-viestejä ja sain koululaiseltamme palautetta, että en ”ragee” niin paljon kuin yleensä.
Kolmannella viikolla yritimme etsiä pitkään yhteistä aikaa kurssille ja vihdoinkin löysimme sen saunassa. Aiheena oli tunteet. Mietimme, kuinka reagoimme lapsen voimakkaisiin tunteisiin. Meidän tapamme olivat hyvin erilaiset, mutta molemmat toimivat. Keskustelimme ja löysimme yhteisen sävelen. Mietimme ääneen omia tunteitamme ja niitä hetkiä, kun nälkäisinä tai väsyneinä emme aina tarkoita, mitä sanomme. Me olemme niistä sanoistamme ja tunteistamme vastuussa. Ehkä ilman tuota saunakeskustelua murisisimme itseksemme toisen tavalle rauhoittaa lapsi, sanomatta mitään toiselle.
Neljännellä viikolla mietimme omaa hyvinvointiamme. Sovimme, että etsimme molemmat oman harrastuksen, jossa voimme hyvin. Minulle se on retkeily, hänelle sulkapallo. Meillä on tapana miettiä iltapusujen aikaan lasten kanssa kiitollisuuden ja ilon aiheita, joita päivän aikana olemme saaneet kokea. Ne voivat olla pieniä tai suuria asioita, mutta aina ne ovat tärkeitä. Päätimme kysyä sitä myös toisiltamme.
Kurssista käteen jäi vahvistus siitä, että asioista pitää puhua ääneen. Oman pään sisällä se toinen ei kuule syitä käytöksellesi, toimintatavoillesi. Jokaisella meistä on historia ja sitä pitää myös kunnioittaa. Sitä historiaa voi käyttää voimavarana. Saimme yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka toimimme ihmisinä ja perheenjäseninä kohti yhteistä päämäärää, vaikka toimintatapamme ovat erilaiset.
Kurssista jäi myös lupaus yhteisestä ajasta toisiamme ja itseämme kasvattaen myös tulevaisuudessa. Opimme kunnioittamaan toistemme kasvatusmetodeja: toinen ei tee väärin, vaikka hän ei tee niin kuin minä. Samalla luottamus toiseen kasvoi. Sain siitä vahvuutta olla itselleni armollisempi ja sanoa ääneen, että minä riitän sellaisena kuin olen. Sen sanominen kannatti.
Minä riitän.
Tällainen minä olen ja tällainen kasvattaja minä olen. Lempeä, pedagoginen, empaattinen, eläväinen, omalla tyylilläni toimiva, innostuva, seikkailija, leikkijä.
Ja hän hyväksyy minut juuri sellaisena kuin minä olen.
Myönteisen kasvatuksen kurssi järjestetään taas ja sain ilokseni teille alennuskoodin, jolla saa 8 euron alennuksen kurssihinnasta. Alennuskoodi on TAIKA8.
