KUKA PELKÄÄ PUNKKIA?

Pihalla leikkivillä lapsilla on uusi leikki. Se on sama vanha ”Kuka pelkää?”-leikki, mutta nyt ei pelätä miestä, mustekalaa eikä edes jäämiestä. Pihalla pienin heistä huutaa ”KUKA PELKÄÄ PUNKKIA?” ja kaikki juoksevat pakoon.

Tuo leikki on kovin todenmukainen. Nyt on kesä ja luonto on vihreimmillään, vehreimmillään ja elossa. On paras aika punkkikammolle.

Media on nyt täynnä uutisia punkeista. Mistä kaikkialta on löytynyt punkkeja? Kuinka paljon? Kuka on sairastunut borrelioosiin? Kuka aivokuumeeseen? Onko joku jo kuollut punkkeihin?

Punkeista on hyvä puhua, niistä on tärkeää tiedottaa ja niiden olemassaolo on hyvä tiedostaa. Punkit ovat aiheellinen vaara, mutta punkkikammo voi olla jopa este ulkoilulle. Se harmittaa.

On hyvä, että media tiedottaa punkkien vaaroista, mutta on hyvä myös tietää, että on tapoja selvitä punkkikaudesta. Eikä sen tavan tarvitse välttämättä olla se, että vietetään koko kesä sisällä.

PARHAAT VINKIT PUNKKIKAUDESTA SELVIÄMISEEN?

Kysyin vinkkejä punkkikaudesta selviämiseen ihmisiltä, jotka viettävät paljon aikaa ulkona. Eräelämästä nauttivalta perheeltä, metsäesikoulun opettajalta, luontokuvausta harrastavalta bloggaajalta ja Luontohaasteen tytöiltä.

”Hyi punkit, ikuinen riesa. Meillä varaudutaan simppelisti punkkeihin. Rokotteita ei olla otettu ja punkkivaara-alueella luonnossa liikkuessa käytetään pitkiä kumisaappaita, pitkähihaisia paitoja ja housuja ja hajustamatonta hyönteiskarkoitetta. Vaaleat vaatteet ovat hyvät, koska punkit näkyvät helpommin. Housunpuntit vielä sukkiin. Heinikot, järvien rannat ja havumetsät, eli kosteat paikat ovat niitä punkkien suosikkialueita. Se kannattaa muistaa.”
Eräipana-blogin Suvi

”Vaatetuksen lisäksi on hyvä muistaa säännölliset punkkitarkastukset, päivittäin. On hyvä myös rauhoitella itseään ja muita punkkien vaaroista ja tutustua faktatietoon. Lasten kanssa on hyvä tutustua siihen, miltä punkki näyttää. Mitkä ovat punkkivaara-alueita? Millaiset ovat punkkipihdit?”
– Metsäesikoulun opettaja, joka vie lapset päivittäin metsään

”Päivittäinen punkkitarkastus on tärkeä. Myös se, ettei anna punkkipelon estää ulkoilua ja katsoo missä liikkuu, on hyvä huomio. Ei tarvitse välttää puskia, mutta kaikkiin rytelikköihin ei tarvitse mennä. Puutiaisaivokuumerokote kannattaa ottaa, jos viettää paljon aikaa riskialueilla.”
Luontohetkiblogin Mira

”Punkit ei ole este luonnossa liikkumiselle ja retkeilemiselle. Punkkeja ei kannata pelätä, vaan niiltä kannattaa suojautua parhaansa mukaan. Jos mahdollista, kannattaa ottaa punkkirokote. Me suosimme ulkoillessa, etenkin saaristossa punkkialueilla kevyitä pitkähihaisia ja lahkeisia vaatteita. Pitkät hihat ja lahkeet suojaa samalla auringolta.

Punkkivinkki: Päivittäin on tärkeää tarkastaa, onko ihoon jäänyt punkkeja. Meidän vinkki on ottaa ystävän tai perheen jäsenen kanssa tavaksi tehdä ulkoilupäivien jälkeen ristiintarkastus – päästä varpaisiin! Tarkastakaa toisiltanne etenkin taivekohdat, kuten kainalot, polvitaipeet, korvan taukset ja varpaat. Samalla voi hoilotella vaikkapa ”pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat”- kimaraa. Kun punkkitarkastuksen ottaa normaaliksi rutiiniksi kesän seikkailuihin, muistaa sen myös aina tehdä! Ihania kesäseikkailuja.”
Luontohaasteen Ella ja Kaisa

TAKAISIN KUKA PELKÄÄ PUNKKIA-leikkiin

Pihalta kuuluu taas ”Kuka pelkää punkkia?”-huuto. Taidan mennä mukaan tuohon leikkiin, ja pakkaan punkkipihdit takataskuun, ihan vain varalta.

Ihanaa, punkitonta kesää!

8 asiaa, joita voit tehdä lapsesi kanssa luonnossa

Innostus ja kiinnostus luontoon herää jo pienillä lapsilla. ”Katso kukka!” huutaa onnessaan yksi. Toinen seuraa muurahaista ympäri pihaa. Kolmas tahtoo maistaa kaikkea, mitä luonto tarjoaa. Lapset tahtovat tutkia, ihmetellä ja yllättyä luonnosta – ja olla luonnossa.

Luontoa on lähellä, urbaanissa kaupunkiympäristössäkin, kunhan sitä vain etsii ja sen löytää. Lapset ovat tässä etsinnässä taitavia apureita.

Kun luontoon lähdetään, mitä siellä luonnossa tehdään?

Luontoon ei tarvitse kantaa mukanaan koko kirjahyllyä eikä lelulaatikkoa, vaikka joskus sisäleikkien vieminen metsään voikin olla hyvin hauskaa. Luonnosta löytyy yleensä kaikki tarvittava materiaali hyvään hauskaan toimintaan.

Luonnossa seikkailulla.

Tässä muutama vinkki, mitä luonnossa voi tehdä:

  1. Tutkimusmatka

Tarvitsette mukaan retkelle suurennuslasin, kiikarit, luupin tai ötökkäpurkin. Tämä aktiviteetti vaatii myös sen, että aikuinen pysähtyy ja tutkii sekä ihmettelee luonnon ihmeellisiä asioita yhdessä lapsen kanssa. Miksi puilla on ryppyjä? Miksi kuusen havut ovat sileitä, jos niitä silittää myötäkarvaan? Kaikkeen ei tarvitse aikuisella olla valmista vastausta. Tutkimusmatkat vievät yleensä aikaa, joten kiireessä tutkimusmatkat eivät yleensä onnistu.

  1. Lukuhetki luonnossa

Kun satukirjan vie luontoon, valitsee hyvän istumapaikan ja alkaa lukea, yleisö lumoutuu kirjasta aivan uudella tavalla. Ympäristön ärsykkeet vähenevät, he kuuntelevat luettavaa satua intensiivisemmin ja lukuhetken päätteeksi satu saattaakin siirtyä leikkeihin luonnossa. Meillä on viime aikoina leikitty pöllökirjan innoittamana kookospöllöjä metsässä.

  1. Seikkailuretki

Vaikka lähiluonto olisi lapselle tuttu paikka, siitäkin voi tehdä seikkailun. Kiertäkää eri reittiä samaan paikkaan ja anna lasten yllättyä, että saavuitte tuttuun paikkaan. Isommille lapsille hauska tapa viettää seikkailuretkeä on antaa heille seikkailuretken johtajan titteli ja pyytää heitä ohjaamaan retkeä. Näin tulee monta hauskaa erilaista retkeä.

  1. Polkujuoksu

Lähimetsissä menee yleensä polkuja, joita monen metsänkulkijat ovat kulkeneet. Polkujuoksu on hauska laji, josta innostuvat pienetkin. Polkujuoksussa juostaan polkuja pitkin eteenpäin. Luonnossa juokseminen ei ole kilpailu, vaan hauskaa erilaisessa maastossa liikkumista juosten.

  1. Luontotaidenäyttely

Luonnossa liikkuessa monet lapset rakastavat keräillä erilaisia asioita. Taskunpohjiin kerääntyy keppejä, kiviä, lehtiä ja kaikkea kiinnostavaa, mitä luonnosta on tällä kertaa löytynyt. Olemme rakentaneet lasten luontoaarteista erilaisia taideteoksia luontoon ja menneet seuraavalla retkellä katsomaan, ovatko ne yhä paikallaan. Hauska tapa tehdä luontotaidenäyttely on myös ottaa tyhjät taulunkehykset mukaan luontoon ja antaa lapsen kehystää mieluinen kohta.

Metsämandaloita on hauska tehdä luonnossa.
  1. Eväsretki

Tuttu välipala maistuu aivan erilaiselta, kun sen syö ulkona retkieväänä. Kuiva näkkileipä voi olla luontoretken eväänä suuri aarre. Eväshetki on yleensä retkien odotetuin kohta. ”Koska syödään?” kuuluu yleensä jo retken alussa.

  1. Kotileikki metsässä

Monet leikit, joita on totuttu leikkimään sisällä, voidaan helposti siirtää ulos. Me veimme kotileikin tänä keväänä metsään: otimme mukaan muutaman astian, rakensimme kotileikin metsään ja siitä innostui meistä jokainen. Kotileikkimme sai oman kanalan, hevoshoitolan ja autopesulankin. Metsäkotileikki on tällä hetkellä päiväkotiryhmäni toiveleikki numero yksi.

  1. Yö ulkona

Ulkona nukkuminen on hyvin jännittävä kokemus monelle. Makuupussissa tai riippumatossa nukkuminen, yö teltassa tai tähtitaivaan alla ja luonnon äänet voivat olla hyvinkin erilainen kokemus tuttuun kotiympäristöön verrattuna. Yö ulkona on silti kokemus, joka tarjoaa elämyksen. Suomessa järjestetään 4 kertaa vuodessa ”Nuku yö ulkona”-tapahtumia, jossa kannustetaan kokeilemaan ulkona nukkumista. Nukkua ei tarvitse kaukana kotoa – omalla takapihallaan tai parvekkeella voi harjoitella ulkona nukkumista.

Lisävinkkejä luontoon

Voit tutustua asuinalueesi ulkoilukarttoihin ja löytää monta uutta kohdetta läheltä. Retkipaikan sivuilta ja mobiilisovelluksesta löytyy useita upeita luontokohteita, jonne voi mennä lasten kanssa ja yllättyä itsekin.

Paikalliset Suomen Latu-yhdistykset tarjoavat monia erilaisia tapoja liikkua luonnossa koko perheen voimin. Tarjonnassa on paljon muutakin kuin vain hiihtoa.

Hauskoja ulkoiluvinkkejä ja -leikkejä löytyy myös Neuvokas perhe -sivulla.

Lukuvinkiksi suosittelen Elli Keisteri-Sipilän Liikuttava Luonto-kirjaa (Metsäkustannus, 2017), joka tarjoaa monenlaisia tapoja liikkua luonnossa koko perheen voimin. Kirjailijalta on tulossa nyt alkukesästä uusi kirja, Metrolla metsään, joka tarjoaa monia luontokohdevinkkejä pääkaupunkiseudun metroreittien varrelta.

Ei yhtä oikeaa tapaa

Nauti luonnosta lasten kanssa sillä tavalla kuin teistä tuntuu hyvältä – luontoa kunnioittaen tietenkin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla luonnossa. Jokainen ei halua viettää öitään teltassa tai juokse polkuja, mutta ne ei ole este luonnossa olemiseen.

Iloa luonnossa oleiluun!

 

Tämä teksti on julkaistu yhteistyössä Neuvokkaan Perheen kanssa kannustamaan perheitä lähtemään lähiluontoon.

METSÄ JA LAPSET: Jokamiehenoikeudet

Tiedätkö mitä ovat jokamiehenoikeudet? Monelle ne ovat itsestäänselvyys, mutta yhä useammin tapaan ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä ne ovat. Ihmisten suhde luontoon on muuttunut viime vuosina ja kiinnostus sekä tieto luonnosta on heikentynyt. Minusta tämä kehitys on huolestuttavaa. Emme edes tiedä, kuinka harvinaislaatuiset ja suuret oikeudet jokaisella meistä täällä Suomessa on jopa maailman mittapuulla katsottuna. Meillä on oikeus luontoon, metsiin, vesistöihin ja siellä olemiseen. Oikeuksien kanssa tulee aina kuitenkin myös velvollisuudet.

Sanana jokamiehenoikeudet on aina ollut minulle hyvin normaali, mutta kun 4-vuotias kysyi: ”Onko ne jokamiehenoikeudet myös jokanaisenoikeuksia?” tajusin, ettei se olekaan yksiselitteinen. Joihinkin sanoihin on niin tottunut, ettei tajuakaan sitä, mitä pieni lapsi niistä heti tajuaa.

Jokamiehenoikeudet ovat jokaisen aikuisen ja lapsen oikeuksia, joita luonnossa saa ja ei saa tehdä riippumatta siitä kuka maan omistaa. Ne voisivat olla nimeltään jokaisenoikeuksia tai luonnossakävijänoikeuksia. Ne eivät katso ikää eivät sukupuolta eivätkä kansallisuutta.

Sisällöltään jokamiehenoikeudet ovat jo pienille lapsille helppoja oppia – niitä opitaan perimätiedossa, luonnossa kulkiessa, metsäretkillä ja luontosuhdetta rakentamalla. Ja tietenkin leikkimällä.

Meillä on tapana leikkiä metsässä paljon. Yksi suosittu ja erittäin hauska leikkimme on Muumipeikon retket-kirjoista löytyvä jokamiehenoikeusleikki, jossa leikitään mitä saa ja mitä ei saa tehdä metsässä. Muutaman kerran jälkeen lapset muistavat jo hurjan hyvin säännöt, kuinka toimia metsässä.

Parhaita vastaajia siihen, mitä jokamiehenoikeudet pitävät sisällään, ovat lapset. Niinpä kysyin heiltä.

Mitä luonnossa saa tehdä?
”No saa ainaki kerätä marjoja, mutta ei kannata kerätä kielonmarjoja, koska niitä ei saa syödä.”
”Luonnossa saa leikkiä!”
”Saa tutkia niillä luupeilla.”
”Saa nauraa.”
”Saa olla kiukkuinen.”
”Saa kävellä ja leikkiä kalliokiipeilijää. Se on mun harrastus tänään.”
”Saa seikkailla, niin kuin me!”
”Saa rakentaa majan.”

Mitä luonnossa ei saa tehdä?
”Ei saa repiä eläviä puita, koska niitä sattuu!”
”Ei saa ajaa niillä mopoilla, koska se sattuu korviin ja luontoon.”
”Ei ainakaan saa kiusata lintuja tai eläimiä, koska ketään ei saa kiusata.”
”Ne roskat pitää aina kerätä. Niinku me kerätäänki.”
”Sammalta ei saa repii, koska se ei kasva heti takaisin.”
”Ei saa mennä toisten pihoille syömään omenoita, kun muuten tulee paha mieli.”
”Ei saa tehdä kokkoa, vaikka haluaisi olla vähän intiaani.”

Vaikka jokamiehenoikeuksia ei ole Suomen laissa määritelty, on tulevaisuuden kannalta tärkeää, että ne säilyvät. Tulevaisuus, jossa lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus löytää ja nauttia luonnosta luomalla ikioma luontosuhde, on arvokas perintö. Kunnioitetaan harvinaislaatuisia jokamiehenoikeuksiamme, ne ovat meitä ja heitä varten.

Metsä ja Lapset-sarja jatkuu ensi maanantaina aiheella hyvinvointivaikutukset.

Faktatietoa jokamiehenoikeuksista pääset lukemaan täältä.