Pieni lapsi saapuu päiväkotiin. Hän tervehtii iloisesti heilauttamalla kättään ja samalla hänen silmänsä jo etsivät taululta kuvaa. Hän yrittää saada selvyyden kysymykseen: ”Mitä tänään tehdään?” Osoitan kuvaa taululla ja kerron, että menemme tänään metsään. Hän hymyilee. Hän on tullut ymmärretyksi, vaikka hän ei vielä puhu.
Siinä missä puheella, eleillä ja viittomilla, myös kuvilla voi viestiä. Jokainen meistä vastaanottaa päivässä useita kuvallisia viestejä esimerkiksi liikennemerkeissä, opasteissa ja nykyään myös emojeissa.
Kuvia voidaan käyttää samalla tavalla kuin sanoja. Niillä voidaan ilmaista päivittäisiä tarpeita. Niillä voidaan keskustella. Niillä voidaan kieltäytyä, kysyä ja ihmetellä. Niillä voi myös ilmaista tunteensa.
Miten käytämme kuvia kotona?
Meistä useimmalla on varmasti ollut itsellään ja lapsillaan vauva-aikana kuvasanakirjoja. Lapsi osoittaa kuvaa ja aikuinen nimeää kuvan. Lapsi osoittaa samaa kuvaa monta, monta kertaa tämän jälkeen ja aikuinen nimeää kuvaa yhä uudelleen. Ja kas, lapsi on oppinut uuden sanan ja sanalle merkityksen.
Enää eskarilaisen ja koululaisen kanssa emme kuvasanakirjoja käytä, vaan asioista kysytään usein ”Mikä toi on?” tai ”Voitko katsoa googlesta, mikä toi on?”. Kuvan kuuluvat silti arkeemme.
Koululaisemme on jo kolmasluokkalainen. Aamuisin emme aina ehdi samaan aikaan aamiaispöytään ja joinain aamuina herätyksen hoitaa herätyskello. Koululaisellemme on hyvin tärkeää, että hän tietää, mihin aikaan kannattaa syödä aamupala, milloin pakata reppu ja milloin pitää lähteä kouluun.
Ennen laitoin siitä syystä hänelle puhelimeen useita hälytyksiä soimaan. Tämän syksyn alussa tutustuinKuvakuuhun ja löysin sieltä avun aamuihimme. Kuvakuun kouluaamu-kuvan ansiosta aamuihimme ei kuulu enää ylimääräisiä hälytyksiä, vaan enemmänkin kellotaulun seuraamista.
Aamurutiinit on merkitty kuvin ja kellotauluin. Merkitsemme edellisenä iltana yhdessä kellonajat eri toiminnoille ja aamulla hän ruksaa rasteja ruutuihin, kun on saanut ne tehtyä. Aamut ovat olleet huomattavasti helpompia.
Myös keskinäiseen viestintäämme kuuluvat kuvat. Kun kysyn WhatsApp-viestillä häneltä päivän kuulumisia, saan usein vastaukseksi erilaisia hymiöitä eli emojeita, joita tulkitsemalla ymmärrän, millainen päivä hänellä on.
Miten käytämme kuvia päiväkodissa?
Kuvitettuna arki selkiytyy. Päiväkodissani on kuvitettuna päivän rakenne – aamupalasta kotiinlähtöön. Kuvitamme myös leikkitilanteita, jotta leikeissä kommunikaatio helpottuisi. Lapsilla, jotka tarvitsevat tukea puheentuottamisessa voi olla omia kommunikaatiokansioita.
Päiväkodissa meillä on kuvia seinillä, pöydissä, kasvattajien avainnauhoissa ja lähes joka paikassa. Kuvia saa meillä käyttää jokainen. Kuvista onkin ollut paljon hyötyä niin lapsille, jotka vielä opettelevat puhuttua kieltä, kuin lapsille, jotka eivät uskalla puhua ryhmätilanteissa. Arkea on aikuisenkin helppo seurata, kun se on kuvitettu.
Eteisessä on kuvina ne vaatteet, jotka pitää pukea, kun lähtee ulos. Sadepäivinä kuvissa on kurahousut ja kumisaappaat, aurinkoisempina päivinä kuvista löytyy ulkohousut ja -takki.
Vessassa on kuvina käsienpesuohjeet ja vessanpöntön vierestä löytyy pieni muistutuskuva siitä, että vessa olisi hyvä vetää.
Käytävällä on kuvitettu leikkitaulu, josta lapset voivat valita leikkinsä laittamalla oman kuvansa leikin kohdalle.
Ryhmähuoneen seinällä on niin päiväohjelma kuin viikko-ohjelmakin kuvitettuna ja läpikäytynä pala palalta. Sitä seuraamalla pysyy mukana päivän kulussa.
Leikeissä on mukana kuvatauluja, joista voi kuvin näyttää, mitä tarkoittaa. Näin jokainen voi osallistua leikkiin, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan.
Jumppatuokioilla ohjaamme tekemisen kuvilla ja sanoilla, että jokainen ymmärtää, mitä tehdään.
Ruokailutilanteessa on kuvia auttamassa lasta ilmaisemaan, haluaako hän syödä paljon, vähän vai maistiaisannoksen. Ottaako hän näkkileipää? Juoko hän vettä vai maitoa? Onko hän jo valmis?
Kuvia on mukana myös pihaleikeissä, jotta myös ulkona leikeissä kommunikaatio toimii.
Kuvia on paljon, jotta jokainen lapsi kielitaidostaan, ujoudestaan ja puhekyvystään huolimatta voi osallistua kaikkeen toimintaan ja leikkiin päivän aikana.
Mitä kuvia?
Osa käyttää arjessa valokuvia kuvina tilanteista. Osa käyttää kuvituskuvia. Jokaisella on omat mieltymyksensä myös kuvien käyttämisessä. Muutama vinkki kannattaa silti muistaa: Kuvien on hyvä olla selkeitä ja niiden sisältöä on hyvä tarkastella. Jos välipalaa tarkoittavassa kuvassa on juomana lasi mehua – tarkkasilmäinen lapsi voi hyvinkin vaatia mehua välipalajuomaksi. Kuvilla on hyvä myös pitää sama merkitys. Jos kuva on tarkoittanut edellisenä päivänä leikkimistä, sekoittaa se vuorovaikutusta, kun kuva nimetään istumiseksi.
Kuvapalveluista yleisimmin käytetty on Papunet. Se on maksuton kuvapalvelu, josta löytää lähes jokaiseen tilanteeseen ja asiaan kuvan. Tänä syksynä meillä käytetään ryhmäni toiminnassa Kuvakuun kuvia, joihin rakastuin ensinäkemältä. Niin rakastuivat lapsetkin. Kuvakuun kuvat ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja juuri sellaisia, joita olemme arkeemme kaivanneet. Niitä saa tilattua nopeasti koneelle ja tulostettua itse käyttötarkoitukseen sopivaan kokoon.
Joskus huomaan kotona, että taskustani löytyy muutama kuvakortti. Eskarilaisemme innostuu usein näistä päiväkotiarjesta tutuista kuvista ja koristelee niillä kotiamme. Kerran jos toisenkin on vessasta löytynyt vessanpönttö-kuva. Hyvä niin, muistammepa paremmin vessanpöntönkin.