Metsävarhaiskasvatus ja metsän käyttö oppimisessa, leikkimisessä ja kasvamisessa varhaiskasvatuksen ja koulun puolella on kasvussa. Lähes jokainen meistä tuntee tai tietää lapsen, joka on metsäeskarissa tai pakkaa retkireppunsa mörriretkeä varten. Mutta mitä siellä metsässä tehdään varhaiskasvatuksessa? Voiko metsässä oppia samoja asioita kuin sisällä?
Me, Metsävakan Taru Lindgren ja minä Metsäemo eli Noora Uusi-Kakkuri, haluamme vastata näihin kysymyksiin yhteisillä blogiteksteillämme. Apunamme tässä tekstissä meillä on tärkeä työtämme ohjaava asiakirja eli varhaiskasvatussuunnitelman perusteet – tunnetaan myös vasuna – johon ulkona oppimista peilaamme. Varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa ulkona oppien pienissä määrin tai vaikka siirtäen koko kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden ulos.
Lähde siis metsään kanssamme ja opi, mitä metsävarhaiskasvatus on!
METSÄVARHAISKASVATUS = vasun mukaisesti, lasta varten ja luonnon hyväksi
ULKONA OPPIMINEN
Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään toiminnassa. Monipuoliset työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 38
♥ Ulkona oppimista on kaikki pienestä piipahduksesta koko vuoden ulkona oloon, oli kyseessä sitten välitunnin liikuntaleikki tai vuosi metsäeskarissa
♥ Ulkona oppiminen on tavoitteellista
♥ Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällöt viedään ulos
♥ Luonnosta lähtevä oppiminen: luonto opettaa
♥ Terveysvaikutukset lapselle ja työntekijälle
♥ Työhyvinvointinäkökulma. Metsässä saa tehdä leikkiä, oppia ja tutkia lasten kanssa raikkaassa ulkoilmassa ilman sisäilmaongelmia. Metsään mahtuu ääntä ja metsässä on tilaa.
♥ Varhaiskasvatuksessa ulkoillaan perinteisesti paljon, mutta ulkotiloja ei useinkaan hyödynnetä oppimiseen (osassa enemmän, osassa vähemmän). Ulkoiluhetki voi olla usein kuin tauko oppimisesta ja sen sisältö ei ole tavoitteellisesti suunniteltua.
♥ Päiväkodin ulkotila eli piha on aikuisen tekemä ja turvallisuusjohtoinen: lapsi ei koe siellä vallantunnetta, jolloin lapsi ei myöskään kiinnity ympäristöön samalla tavalla (vertaa metsään)
♥ Lapsi hakeutuu mieluiten korkealle tai koloon, joka on metsässä mahdollista (päiväkodin pihassa näkyvyys tärkeintä, jolloin kukkuloita ja piiloja vähemmän)
POHDI: Voisiko ajatella, että varhaiskasvatuksessa ”arvokkain tila” ei olekaan sisätila, jota vuorotellaan, vaan ulkotilat (piha, metsä, muu ulkoympäristö) ovat yhtä arvokkaita oppimympäristöjä?
VARHAISKASVATUSTA ULKONA – MIKSI?
Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat (varhaiskasvatussuunnitelmat sekä esiopetussuunnitelmat) edellyttävät nykyään oppimisympäristön laajentamista sisältä ulos.
Tätä perustellaan esimerkiksi näin:
Terveellinen ja kestävä elämäntapa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, arvoperusta s. 21
Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 33
Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä, kuten lähiluonnossa ja liikenteessä.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 26
Pohdi: Jos kaiken voisi oppia kirjasta katsoen, niin miksi ihmiset matkustavat? Oma kokeminen, kokeileminen, aistiminen, tuoksut ja tunnelmat – niitä ei kirja tai netti tarjoa.
LUONTO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Luonto oppimisympäristönä mahdollistaa:
♥ Ympäristökasvatus
♥ Ekososiaalinen sivistys
♥ Itsestä, toisista ja luonnosta huolehtiminen
♥ Kohti vastuullisuutta: pidetään maapallosta huoli
♥ Ilmastonmuutos: ilman ahdistusta, toivon kautta
♥ Luontosuhde on luonnonsuojelun edellytys
♥ Luonnon kauneus ja sen ihmettely
♥ Lajituntemus
OPPIMINEN
Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen (s. 21), jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset, kieli ja ajattelu. Oppimista tapahtuu muun muassa lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivat myös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa.
Luonto opettaa:
♥ Uteliaisuutta
♥ Rohkeutta yrittää
♥ Oivaltamaan
♥ Ihmettelemään
♥ Etsimään tietoa: kasvattaja voi näyttää tietämättömyytensä ja voidaan oppia yhdessä
♥ Ongelmanratkaisukykyä, yhteistoiminnallisuutta
LEIKKI
Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle… Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 30
♥ Pitkäkestoinen leikki (leikki kiinnittyy maastoon, lapsi muistaa koululaisena, että tuossa kivellä leikin kioskia)
♥ Leikkiä ei tarvitse siivota
♥ Leikkiin liittyminen (1 leikkii jotakin, mukaan liittyy muita, voi olla 15 samassa leikissä)
♥ Vuorovaikutus, kontaktien määrä kasvaa -> sosiaaliset taidot paranevat
♥ Liikunta ja ”voimien koettelu”, puiden raahaaminen
Lue myös: Metsässä on lupa leikkiä!
KIELI
Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. …. Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 40
♥ Keskustelu
♥ Tarinat, sadut, draama
♥ Tiedon etsintä, metsän ilmiöt
♥ Kirjaimia metsässä: kehollisesti, yksin ja yhdessä
♥ Tehtäviä ryhmässä (lukevat/kirjoittavat voivat toimia kirjureina, jokainen saa halutessaan kirjoittaa, osaa tai ei, muut auttavat)
♥ Vihkoon/monisteeseen havaintojen tallentaminen (piirtäminen, kirjoittaminen)
MATEMATIIKKA
Lapset tutustuvat matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisen ja leikinomaisen toiminnan myötä. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja lähiympäristössä ilmeneviin muotoihin, määriin ja muutoksiin. Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan ilmaisemalla ja tarkastelemalla niitä esimerkiksi kehollisesti tai eri välineiden ja kuvien avulla. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia luokitella, vertailla ja asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia ja muutoksia. Lapsia kannustetaan myös oppimisympäristöön liittyvien ongelmien löytämisessä, pohtimisessa ja päättelyssä sekä ratkaisujen etsimisessä.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 46
Matematiikan oppimiseen, opetteluun ja leikkimiseen on luonto oiva paikka! Voi laskea käpyjä, vertailla keppien pituuksia ja mitata etäisyyksiä.
♥ Arjen matematiikka: monta, missä, etsi, laske
♥ Metsämatikkaa: luokittelu, vertailu, päättely, havainnot
♥ Numeromerkit, lukujonotaidot
♥ Luonnon tutkiminen: mittaaminen, aikakäsite (avaruus)
♥ Päättely ja ratkaisu
MOTORIIKKA JA HAHMOTTAMINEN
Liikuntakasvatuksen tulee olla säännöllistä, ja lapsilähtöistä, monipuolista ja tavoitteellista. Riittävä fyysinen aktiivisuus on tärkeää lapsen terveelle kasvulle, kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. …Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja – hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 47
♥ Maaston monimuotoisuus: tasapaino
♥ Maaston mahdollisuudet: vuodenajat, kiipeäminen, ylitys, alitus, kestävyys
♥ Uskallus yrittää: korkealle kiipeäminen metsässä, kun liikuntasalissa ei tahdo kokeilla
♥ Itseen vaikuttaminen: kuuma tai kylmä, vaatetus ja liike auttavat
♥ Suunnistus
TUNNETAIDOT
Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. … Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja… Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 26
♥ Metsässä: lapset leikkivät isommissa ryhmissä, jolloin enemmän konflikteja -> oppivat neuvottelemaan = paremmat sosiaaliset taidot
♥ Leikkiryhmät muovautuvia ja isoja
♥ Siirtymätilanteet oivia paikkoja harjoitella
♥ Ohjattuina (Tunteet hukassa)
♥ Tunteiden sanallistaminen: ymmärrys ja empatia itseä ja toisia kohtaan
♥ Vertaissovittelu: lapsella oikeus ratkoa riitojaan
LUE MYÖS: Metsässä on lupa tuntea!
MUSIIKKI JA TAIDE METSÄSSÄ
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa.
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma s. 42
♥ Lasten oma osallisuus: musiikkiesitykset/näytelmät
♥ Laulu ja soitto: soittimia luonnosta tai tuoduilla soittimilla
♥ Laulamalla kartta, reittiin kiinnitetty laulu (hahmottaminen, suunnistus)
♥ Tehty taide: luontotaide metsän antimilla tai tuoduilla välineillä
♥ Luonnon estetiikka: värit, muodot
♥ Kädentyöt: sahaaminen, veistäminen, suuret työt (esimerkiksi yhteistyössä rakennettu puinen silta ojanylitykseen)
Lue myös: Metsässä soi – Metsämusiikista
RETKET
Varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueista (s.45) erityisesti tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn – osioissa korostetaan ympäristön ja liikkumisen merkitystä. Ympäristökasvatuksen tavoitteena varhaiskasvatuksessa on lapsen luontosuhteen ja vastuullisen toimimisen vahvistaminen sekä kestävään elämäntapaan ohjaaminen. Oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä sekä toimiminen ympäristön puolesta ovat varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksen kolme ulottuvuutta.
Retkeily ja ympäristössä tutkiminen muodostavat olennaiset toiminnot ympäristökasvatuksessa. Myönteiset kokemukset luonnossa havainnoiden vahvistavat lapsen luonto- ja ympäristösuhdetta.
Lapsen tiedon etsimistä vahvistetaan ja tietoa lisätään keskustellen ja tutkien käsitteitä sekä lajintunnistuksen kautta. Luonto toimii myös esteettisenä ja rauhoittavana paikkana.
Ympäristökasvatuksella edistetään kestävään elämäntapaan kasvamista sekä luonnonsuojelun ymmärtämistä, esimerkiksi retkeilemällä roskattomasti, opettelemalla kohtuullisuutta ja säästäväisyyttä ja vähentämällä jätteitä. Kasvan, liikun ja kehityn –osion tavoitteena on, että lapsen arjen taidot vahvistuvat ja että lapsi on aktiivinen ja hyvinvoiva. Liikunnan mahdollistaminen on tärkeää lapsen oppimiselle, kehittymiselle ja kasvulle.
♥ Kerran viikossa pidempi retki, fyysinen kestävyys
♥ ”Minivaellus”
♥ Yhteisöllisyys, yhdessä oleminen
♥ Yhdessä pärjääminen
♥ Itsensä voittaminen
♥ Itsestä huolehtiminen
♥ Sinnikkyys ja sietäminen
♥ Lähialueisiin tutustuminen
♥ Eväät: ravinto ja juoma
Kiitos. Oli ihanaa luettavaa.